Kuukausi, mutta et kuitenkaan koskaan

Rakkaan Elmon sateenkaarisillalle menosta on noin kuukausi. Minut täyttää aina uskomaton tyhjyyden ja kaipuun tunne, kun ajattelen pientä mustaa vauvaani<3 Tuntuu ettei Elmo olisi koskaan ollutkaan kissani, vaan joku vahva, mutta silti etäinen unelma joka olisi vähän aikaa ollut totta, kunnes herään unesta.Tiedän, että vain Elmon kuori makkaa maassa ja kissa itse on kehräämässä sateenkaarisillalla ja odottamassa minua siellä. Tiedän varmaksi, että kun minun aikani koittaa Elmo on ensimmäisenä vastassa ja silloin olemme jälleen yhdessä ikuisesti. Elmolla on varmasti hyvä olla sateenkaarisillalla, eikä sillä ole enää kipuja, mutta silti tulen aina surulliseksi ajatellessani miksi Elmon piti lähteä niin nuorena? Jollakin tavalla tuntuu, että olisin pettänyt Elmon salliessani nukutuspiikin laiton. Se oli niin viaton ja luotti minuun. Anna anteeksi rakas ystävä! Päivää ennen kun Elmo ei enää tuntenut kipua oli 2 upeaa sateenkaarta taivaalla melkein peräkkäin. Ajattelin, että Elmoa tultiin kutsumaan parempaan paikkaan ja se päätti mennä, tietäen etten ikinä unohda sitä! Olet ollut poissa kuukauden, mutta et ikinä ole ollut etkä tule olemaan poissa sydämestäni ja ajatuksistani!! Rakastan sinua ikuisesti rakas pieni Elmoni<3 Toivoo Venla- äiti

Ihana Elmo

Sinä olit pieni, mutta silti niin suuri,
jäät luokseni ainiaaks ajatuuksiin.
Nuku rauhassa pieni Elmo-enkeli,
joka siipiään maailmassa kokeili.
Lennä takaisin kissojen maailmaan,
sinne mistä tulitkin aikoinaan.
On ikävä suuri ja loputon,
mut sinun onnesi yksin tärkein on.


(Alkuperäinen runo Katja Telin)